Aika on rahaa – myös ilmastonsuojelussa

Print PDF Email

Kolumni Hämeen Sanomissa 26.11.2006

Olin viime viikolla Nairobissa, jossa pidettiin kansainvälinen ilmastoneuvottelu. Kokouksen tähti oli maailmanpankin entinen pääekonomisti Sir Nicholas Stern, joka on laatinut brittihallituksen pyynnöstä selvityksen ilmastonmuutoksesta ja taloudesta.

Stern varoittaa, että jos lämpenemistä ei saada kuriin, ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot voivat jo vuosisadan puoliväliin mennessä leikata maailman vuotuisesta kansantuotteesta 5-20 %. Tällaista romahdusta voi verrata ensimmäisen ja toisen maailmansodan vaikutuksiin. Eikä valloilleen päässyt ilmastonmuutos välttämättä pysähdy, jos esimerkiksi Siperian ikirouta sulaa ja metaanivarastot sen alta purkautuvat ilmaan.

Toisaalta Stern sanoo, että ilmastonmuutoksen voi vielä saada aisoihin eikä se edes ole tolkuttoman kallista. Tarvittavat investoinnit maksavat prosentin verran maailman kansantuotteesta vuosittain. Se on iso raha, mutta toimettomuus käy tosi paljon kalliimmaksi.

Stern on kääntänyt luonnontieteilijöiden varoitukset rahan kielelle ja tämä puhe on saanut monet uudet tahot havahtumaan. Lehtitietojen mukaan heihin kuuluu jopa Suomen valtiovarainministeriön todellinen ylivaltias, Raimo Sailas. Hän on sanonut olevansa valmis maksamaan ilmastonmuutoksen torjunnasta. Ja se on jo jotakin, sanoo nimimerkki ”kokemusta valtion budjettineuvotteluista”.

Seuraavassa Sailakselle 10 vinkkiä toimista, jotka voi panna vireille heti. Valtiovarainministerit tulevat ja menevät, mutta Sailas pysyy, ja kääntää ministerin päätä.

1. Laajennetaan valtion tukiporkkanaa asuntojen ja lämmitysjärjestelmän uusimiseen, kuten sähkö- ja öljylämmityksen vaihtamiseen pelletti- tai hakelämmitykseksi tai maalämmöksi, tai aurinkolämpökeräimien asentamiseen. Rakennukset ja niiden lämmitys aiheuttavat nimittäin kolmanneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä.

2. Perutaan Vanhasen hallituksen tekemät veromuutokset, jotka pienensivät kotimaisen uusiutuvan energian suosimista.

3. Korjataan hiilidioksidin päästökaupan alkujako vuosille 2008-2012 Suomen Kioto-velvoitteen mukaiseksi, kuten EU:n komissio on jo ehtinyt vaatia. Suomeksi sanottuna velvoitetaan voimalaitokset ja tehtaat vähentämään kivihiilen, öljyn ja turpeen polttoa.

4. Säädetään laki takuuhinnasta (eli syöttötariffista) sähkölle, joka on tuotettu uusiutuvalla energialla, kuten puuhakkeella ja tuulivoimalla. Ulotetaan se koskemaan myös talo- ja tilakohtaisia mini- ja mikrovoimaloita, kuten pieniä tuuligeneraattoreita, pienvesivoimaloita sekä pelletti- ja hakekattiloiden yhteyteen asennettuja mikrohöyryturbiineita.

5. Porrastetaan autojen verotus polttoaineen kulutuksen mukaan.

6. Velvoitetaan valtion ja kuntien laitokset ostamaan vihreää sähköä ja lämmittämään rakennuksensa kaukolämmöllä, puuhakkeella, pelleteillä tai maalämmöllä sekä suosimaan rakentamisessa puuta.

7. Suunnataan liikenneinvestoinnit rataverkon parantamiseen sekä joukko- ja kevyen liikenteen edistämiseen.

8. Kolminkertaistetaan valtion rahoitus uusien energiatekniikoiden tutkimukseen ja kehittämiseen.

9. Päätetään painaa Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2020 mennessä kahteen kolmasosaan nykyisestä ja vuoteen 2050.mennessä viidesosaan. Vastaavia päätöksiä ovat tehneet esimerkiksi Saksa, Ranska, Britannia. Laaditaan pitkän aikavälin ilmastostrategia, jossa osoitetaan edullisimmat keinot tämän toteuttamiseen. Vinkki: useimmat kansainväliset selvitykset osoittavat energiatehokkuuden parantamisen ja uusiutuvan energian ylivoimaisesti nopeimmiksi ja edullisimmiksi tavoiksi vähentää päästöjä.

10. Laaditaan biopolttoainestrategia. Nykyiset biopolttoaineethan, jotka tehdään ruoasta, kuten sokeriruo´osta ja rypsistä, ovat vasta alan konttausvaihe. Tulevaisuudessa esimerkiksi olki, ruokohelpi tai biojäte voidaan modernien entsyymien avulla muuttaa ensin sokeriksi ja sitten etanoliksi, biodieseliä valmistetaan levistä. Prosessien sivutuotteista tehdään vaikkapa biomuoveja ja muita biomateriaaleja. Tässä voi olla uusi näköala myös metsiemme "vihreän kullan" hyödyntämiselle.

Toimien valmistelu on syytä aloittaa heti. Aika on nimittäin rahaa, myös ilmastonsuojelussa.

Sitä paitsi, kuten Nicholas Stern sanoo, investoinnit uuteen fiksumpaan ja puhtaampaan tekniikkaan luovat myös valtavan määrän bisnestä ja työpaikkoja. Markkinat valtaa se, joka on kehityksen kärjessä, sen on Nokia Suomelle opettanut.

Avainsanat: ilmastoneuvottelut, ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka