Naisten ja miesten edustavuuden takaaminen vähimmäisvaatimuksilla julkisissa toimielimissä

Print PDF Email

KIRJALLINEN KYSYMYS KOMISSIOLLE
24.02.2005

Aihe: Naisten ja miesten edustavuuden takaaminen vähimmäisvaatimuksilla julkisissa toimielimissä

EU:n alueella naiset ovat yhä aliedustettuina julkisen ja poliittisen päätöksenteon kaikilla tasoilla. Kuitenkaan esimerkiksi EU:n omissa instituutioissa tai useimpien jäsenmaiden lainsäädännössä ei määritellä naisten ja miesten edustukselle vähimmäisvaatimuksia.

Suomessa laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta vuodelta 1995 määrää, että valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä tulee olla tasapuolisesti naisia ja miehiä.. Toimielimissä täytyy pääsääntöisesti olla edustettuna vähintään 40 prosenttia kumpaakin sukupuolta.

Sukupuolikiintiöiden avulla toimielinten käyttöön saadaan laajempi ja monipuolisempi kokemus sekä asiantuntemus ja voidaan horjuttaa sukupuolineutraalia lähestymistapaa, joka saattaa käytännössä merkitä tosiasiallista miesten elämäntilanteeseen perustuvien tarpeiden ensisijaisuutta.

EY:n perustamissopimuksen määritellään EY:n tavoitteet, joihin kuuluu mm. tasa-arvon
edistäminen miesten ja naisten välillä. Myös Euroopan Unionin perusoikeuskirjaan sisältyy yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevia normeja. YK:n naisten syrjinnän kieltämä sopimus vuodelta 1979 sallii väliaikaisten erityistoimien käyttöönoton naisten ja miesten välisen tosiasiallisen tasa-arvon saavuttamisen nopeuttamiseksi.

Jos tarkastellaan esimerkiksi naisten osuutta EU-maiden hallituksissa, yli 40 prosenttia naisia on vain Saksassa, Suomessa, Espanjassa ja Ruotsissa. Ministereistä vähemmän kuin joka kymmenes on naisia Kyproksella, Tsekissä, Virossa, Kreikassa, Unkarissa, Liettuassa, Maltalla ja Puolassa.

Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä naisten ja miesten tasapuolisen edustavuuden saavuttamisen vauhdittamiseksi julkisissa toimielimissä EU:ssa ja jäsenmaissa? Aikooko komissio ryhtyä lainsäädäntöaloitteisiin tai muihin toimenpiteisiin sukupuolten edustavuuden vähimmäisvaatimusten käyttöönottamiseksi EU:ssa ja jäsenmaissa?

 
E-0924/05FI
Vladimír Špidlan komission puolesta antama vastaus
(27.4.2005)

Vuonna 1996 komissio antoi suosituksen[1] naisten ja miesten tasapuolisesta osallistumisesta päätöksentekoon. Komission vuonna 2000 antamassa kertomuksessa todettiin, että vuoden 1996 jälkeen toteutetuilla poliitikoilla on ollut yleisesti ottaen myönteisiä vaikutuksia, mutta lisätoimenpiteitä tarvitaan selvästi.

Vuonna 1999 komissio antoi tiedonannon ”Naiset ja tiede − Naiset mukaan rikastuttamaan Euroopan tutkimustoimintaa”. Komissio vahvisti määrällisen tavoitteen päätöksenteolle. Tavoitteena on, että naisia täytyy olla ainakin 40 prosenttia Euroopan yhteisön tutkimuksen ja kehittämisen viidennen puiteohjelman apurahojen saajista. Lisäksi komissio ilmoitti vuonna 2000 tehdyssä päätöksessään ”naisten ja miesten tasapuolisesta osallistumisesta komiteoiden ja asiantuntijaryhmien toimintaan” tavoitteekseen, että kussakin asiantuntijaryhmässä ja komiteassa on vähintään 40 % kummankin sukupuolen edustajia.

Analysoituaan näitä eri aloitteita komissio päätti perustaa tietokannan naisten ja miesten osallistumisesta päätöksentekoon edistääkseen ja vauhdittaakseen naisten ja miesten tasapainoista edustusta päätöksenteossa sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioissa. Kyseinen tietokanta on ollut sähköisesti saatavilla keväästä 2004 lähtien. Tietokanta sisältää tilastotietoja kaikista jäsenmaista, ehdokasmaista Bulgariasta ja Romaniasta sekä EFTA-maista Norjasta, Islannista ja Liechtensteinista. Tietokanta on ajantasainen tietolähde, josta saa tietoa naisten ja miesten osallistumisesta päätöksentekoon politiikan, julkishallinnon, oikeuden, sosiaalipolitiikan ja talouselämän alalla.  Tietokanta on tärkeä keino raportoida tapahtuneesta edistyksestä.

Vuonna 2003 komissio myönsi sukupuolten tasa-arvoa koskevan ohjelman puitteissa rahoitusta 24 rajatylittävälle hankkeelle, joilla edistetään sukupuolten tasapuolista osallistumista päätöksentekoon. Lyhyet kuvaukset näistä hankkeista ovat saatavilla työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosaston verkkosivuilla: http://europa.eu.int/comm/employment_social/index_fi.htm.

Komissio on tehnyt lainsäädännöllisiä aloitteita ja toteuttanut muita toimenpiteitä, joilla asetetaan sukupuolten tasapainoista edustusta koskevat vähimmäisvaatimukset EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa. Niinpä 9 päivänä helmikuuta 1976 annetulla direktiivillä 76/207/ETY[2] vahvistetaan miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaate mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa.

Vuonna 2002 tasa-arvoista kohtelua työssä koskevaa direktiiviä 76/207/ETY muutettiin huomattavasti 23 päivänä syyskuuta 2002 annetulla direktiivillä 2002/73/EY[3]. Tärkeimmät muutokset direktiivissä ovat uudet määritelmät syrjinnän muodoista: välillinen syrjintä, häirintä ja sukupuolinen häirintä. Direktiivissä käsitellään vastatoimenpiteiltä suojaamista ja järjestöjen oikeutta aloittaa tuomioistuinmenettely valitusten tekijöiden puolesta tai heitä tukeakseen. Siinä määritellään elimet, joiden tehtävänä on edistää, analysoida, valvoa ja tukea kaikkien henkilöiden tasa-arvoisen, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä vapaan kohtelun toteuttamista, ja niiden tehtävät sekä velvoitetaan jäsenvaltiot edistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on tukea tasa-arvoista kohtelua. Direktiivissä annetaan selkeitä säännöksiä oikeussuojakeinoista ja seuraamuksista, joille ei aseteta ennalta enimmäismäärää. Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on 5. lokakuuta 2005.

Direktiivillä taataan miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu kaikkialla työelämässä.

Komissio on myös kehittänyt sukupuolten tasa-arvoa koskevia toimintalinjoja henkilöstöään varten. Se on toteuttanut neljä miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevaa toimintaohjelmaa vuodesta 1998 lähtien.

Vuonna 2004 hyväksyttiin uusi ohjelma (joka käsittää viiden vuoden jakson vuosina 2004−2008). Tässä neljännessä toimintaohjelmassa määritellään yhdeksän erityistä tavoitetta miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi ja ehdotetaan konkreettisia toimia niiden saavuttamiseksi. Kaksi näistä tavoitteista liittyy erityisesti naisten edustukseen:

naisten urakehityksen esteiden poistaminen rekrytoinnin, koulutuksen ja urakehityksen alalla,

nais- ja miespuolisen henkilöstön välisen tasapainon parantaminen, myös komission ulkoisissa lähetystöissä ja edustustoissa.

Vuodesta 1995 lähtien komissio on nais- ja miespuolisen henkilöstön välisen tasapainon parantamiseksi laatinut vuosittaisia tavoitteita, jotka koskevat naisten rekrytoimista ja nimittämistä A*-ura-alueen virkoihin. Vuonna 2004 tavoitteet olivat:

pääjohtaja/varapääjohtaja ja johtaja/pääneuvonantaja (EUR 25): virkoihin nimitetään vähintään 6 naista,

keskijohto (yksikönpäälliköt/neuvonantajat – EUR 25): naisten osuuden nimityksistä oltava vähintään 27 %,

hallintovirkamiehet ja avustavat hallintovirkamiehet (EUR 25): virkoihin nimitetään yhtä paljon miehiä ja naisia ulkopuolisista soveltuvien hakijoiden luetteloista niiden sallimissa rajoissa ja otetaan palvelukseen mahdollisimman monta naista sisäiset kilpailut läpäisseiden luetteloista ja väliaikaisiksi toimihenkilöiksi.

Vuoden 2005 tavoitteita valmistellaan parhaillaan.

[1]     EYVL L 319, 10.12.1996.
[2]     EYVL L 39, 14.2.1976.
[3]     EYVL L 269, 5.10.2002.