Mikä on terveyden arvo?

Print PDF Email

Vastine Kymen Sanomille 22.11.2005

Markku Niskanen heitti niskaani joukon syytöksiä Kymen Sanomissa 16.11. Mitä tulee Kioton sopimukseen, todettakoon – ties kuinka monennen kerran – että suomalainen ministeri ei koskaan kansainvälisissä neuvotteluissa toimi omin päin vaan aina hallituksen ja eduskunnan antamin valtuuksin. Neuvotteluja edeltää aina perusteellinen valmistelu, johon osallistuu asiantuntijavirkamiehiä useista ministeriöistä sekä myös etujärjestöjen, myös teollisuuden järjestöjen, asiantuntijoita. Monikymmenpäinen Iso joukko asiantuntijoita on paikalla myös itse neuvotteluissa. Kioton sopimuksen hyväksyi eduskunta yksimielisesti keväällä 2002 ja paljon parjatun päästökauppadirektiivin neuvottelivat ympäristöministerit Backman ja Enestam. Se, joka haluaa lukea yksityiskohtaisemman kuvauksen siitä, mitä Kioto-neuvotteluissa tapahtui ja miten asiat päätettiin, löytää historiikin nettiosoitteesta
http://www.vihrealiitto.fi/ilmasto/kioto.shtml

Niskanen moitti minua myös yli-innokkaaksi (EU:n) kemikaaliasetuksen ajajaksi ja väitti, että sen myötä kansantaloudelle on tulossa iso lasku.

Selvyyden vuoksi todettankoon seuraavaa. EU:n kemikaalilainsäädännön uusimisessa on kyse siitä, että voimassaoleva lainsäädäntö vaatii testaamaan vain uusien teollisten kemiikaalien terveysvaikutukset, mutta ei niiden, jotka ovat olleet markkinoilla jo vuonna 1981. Komissio ehdotti, että myös ne "vanhat" aineet, joita tuotetaan tai tuodaan vuodessa yli tonni, pitäisi testata. Hyvin vaarallisiksi, esimerkiksi syöpää aiheuttaviksi, havaittujen aineiden käyttö muuttuisi luvanvaraiseksi.

Minusta komission ehdotus on hyvin kohtuullinen. Kemianteollisuus on moittinnut sitä tolkuttoman kalliiksi. Komission arvion mukaan kemikaalien testaus ja rekisteröinti maksaisi noin 2,5 mrd euroa 11 vuoden sisäänajokauden aikana. Kustannukset kemikaalien jatkokäyttäjille olisivat toinen mokoma. Uudistuksesta saatavien terveyshyötyjen arvoksi komissio arvuioi vähintään 50 miljardia euroa, muun muassa siksi, että kemikaalien aiheuttamien syöpäkuolemien määrä vähenisi. Hyödyt olisivat siis vähintään 10-kertaiset kustannuksiin verrattuna.

Se, tuleeko uudistus kalliiksi, riippuu siis kenen näkökulmasta katsotaan. Kemian teollisuus joutuisi toki maksamaan. Mutta se hinta olisi vain tuhannesosa alan vuosiliikevaihdosta ja alle 3 % alan vuotuisesta tutkimusbudjetista. Koko yhteiskunnan näkökulmasta uudistus olisi erittäin kannattava.

Sheffieldin yliopiston Simon Pickvancen johjdolla tehdyn tutkimuksen mukaan pelkästään työpaikoilla käytettävien kemikaalien aiheuttamien iho- ja keuhkotautien väheneminen uudistuksen myötä toisi 10 vuodessa 3,5 mrd euron hyödyn ja 30 vuoden aikana peräti yli 90 miljardin hyödyn.

Ikävä kyllä Euroopan parlamentti ampui isoja reikiä siihen siivilään, jolla seulotaan esille vaarallisimmat kemikaalit. Edes kaikkia kuluttajatuotteissa käytettäviä teollisia kemikaaleja ei tarvitse testata. Mutta onneksi parlamentti myös tiukensi järjestelmää, jolla vaarallisimmiksi, kuten syöpää, perimän muutoksia tai hedelmättömyyttä aiheuttaviksi osoittautuneet aineet poistetaan käytöstä.

Satu Hassi
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja

Avainsanat: ilmastonsuojelu, kemikaalilainsäädäntö