Ilmastonsuojelussa katse eteen eikä taakse

Print PDF Email

Vastine Talouselämä-lehdelle 17.10.05

Johannes Koroma toistaa Talouselämä-lehdessä 14.10. vanhan väitteen siitä, että vihreät ympäristöministerit neuvottelivat Kioton sopimuksen muun hallituksen tajuamatta mitä tapahtui.
 
Jokainen valtiohallintoa tunteva ihminen tietää väitteen vääräksi. Ministeri ei koskaan toimi omin päin kansainvälisissä neuvotteluissa, vaan hallituksen ja eduskunnan antamin valtuuksin. Kioto-neuvottelujen kaikki vaiheet käsiteltiin EU-ministerivaliokunnassa ja eduskunnan suuressa valiokunnassa.
 
Eduskunta ratifioi Kioton yksimielisesti v. 2002, myös teollisuuden tukiessa päätöstä. Vuotta aiemmin hallitus oli julkistanut ilmastostrategian eli listan toimista, joilla toteutamme Kioton tavoitteet. Valmistelua johti ministeri Mönkäre. Sen mukaan Suomi pystyy toteuttamaan Kioton kahdellakin tavalla, toisessa rakennetaan lisää ydinvoimaa, toisessa ei. Samalla kävi ilmi, että ydinvoimala ei riitä Kioton toteuttamiseen. Mutta suuri osa niistä muista toimista on jätetty toteuttamatta.
 
On aika tajuta, että ilmastonsuojelu on välttämätöntä. Uutisia ilmastonmuutoksen yllättävän nopeasta etenemisestä tulee koko ajan. Siperian ikiroudan alle hautautuneet metaanivarastot ovat alkaneet vuotaa ilmakehään. Grönlannin jää sulaa ennätysvauhtia, samoin Pohjoisen jäämeren jää. Keväällä New Yorkissa kokoontui institutionaalisten sijoittajien konferenssi miettimään ilmastonmuutoksen vaikutusta investointien tuottavuuteen.
 
Suomen kilpailukykyä ei paranneta takertumalla menneeseen, vaan tajuamalla, mitä on tulossa.Talouselämä-lehdessä oli äskettäin mainio kokonaisuus uudesta ilmastoystävällisestä energiatekniikasta lupaavana bisneasalana. Suomi on toteuttanut monia "vanhoja" ilmastonsuojelutoimia ennen muita, kuten sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuvan kaukolämmityksen. Mutta monissa uusissa asioissa olemme kaukana kärjestä. Näitä asioita ovat tuulivoiman lisäksi esimerkiksi pientalojen pellettilämmitys ja maalämpö sekä liikenteen biopolttoaineet.

Vuoteen 2050 mennessä tarvitaan vähintään kymmenen Kioton suuruiset päästövähennykset, jos halutaan pitää maapallo sellaisessa kunnossa, että teollinen kulttuuri voi säilyä.

Alkukesästä 13 kansainvälisen suuryrityksen johtajaa kirjoitti kirjeen Tony Blairille. He vaativat poliittisia päättäjiä asettamaan pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet vähintään vuoteen 2025. Ne tarvitaan, jotta yritykset kykenevät arvioimaan päästöjä vähentävien investointien arvon tulevina vuosikymmeninä. Tämä oli mielestäni fiksua ilmastorealismin ja markkinarealismin yhdistämistä.

Satu Hassi
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja
 
Lisää tietoa aiheesta näistä osoitteista:
http://www.ilmasto.org

Avainsanat: ilmastoneuvottelut, ilmastonmuutos, ilmastonsuojelu, Kioto