Sperman puolesta?

Print PDF Email

Kolumni, 30.8.04 Voima

Elokuun alkupäivinä Hesari kertoi tiedesivuillaan, että pieni kalalaji nimeltä kolmipiikki on häviämässä Turun edustalta. Mereen liuenneet synteettiset naishormonit saavat tuon kalalajin koiraan menettämään miehisyytensä. Saaristomerellä ui myös särkiä, jotka ovat muuttuneet koiraista naaraiksi.

Synteettisiä naishormoneita valuu mereen yhdyskuntien viemäreistä ja ne ovat peräisin ehkäisypillereistä. Mutta myös naaraskaloista on löydetty koiraiden piirteitä. Syynä ovat ilmeisesti ainakin paperitehtaiden jäteliemet.

Tällaista siis luin elokuun kolmantena päivänä. Seuraavana päivänä lehdet kertoivat, että EU:n komission ehdottama kemikaalidirektiivi maksaisi maltaita. Tutkimus, jonka ovat teettäneet Elinkeinoelämän keskusliitto, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö, väittää Suomen bruttokansantuotteen pienenevän sen myötä peräti 1,3 prosenttiyksikköä vuosina 2007-2017. Tämä ei ole aivan pieni hintalappu. Jopa Kioton ilmastosopimuksen hinnaksi on sentään arvioitu alle prosentti kansantuotteesta. No, edellä mainittu hintalappu on saatu kysymällä kemian alan firmoilta, paljonko nämä arvioivat direktiivin maksavan itselleen. Epäilenpä, että vastaajilla on ollut houkutus arvioida hinta yläkanttiin.

Miksi ihmeessä EU:n komissio esittää uutta kemikaalilainsäädäntöä, jos se tulisi hirmukalliiksi? Juuri siksi, että elinympäristössämme on tuhansia kemikaaleja, joiden vaikutuksia ei tunneta kunnolla.

Kun freoneja alettiin käyttää suihkepullojen ponnekaasuina ja kylmäkoneiden jäähdytysaineina, tarkoitus ei ollut tuhota maapalloa suojaavaa otsonikerrosta. Kun sahoilla käsiteltiin puutavaraa sinistymisen estoaineilla, tavoite ei ollut saastuttaa pohjavettä kloorifenolilla. Kun laivojen ja veneiden pohjia käsiteltiin myrkyllisillä tinayhdisteillä, tarkoitus ei ollut myrkyttää meren pohjaeliöstöä. Kun hyönteisiä alettiin tappaa DDT:llä, tarkoitus ei ollut levittää ainetta Huippuvuorten jääkarhuihin. Eikä ehkäisypillereitäkään sen vuoksi syödä, että kalat vaihtaisivat sukupuolta.

Uudet kemikaalit on nykyisin testattava ennen kuin niitä saa tuoda markkinoille. Markkinoilla on kuitenkin kymmeniätuhansia vanhoja aineita, joista ei tiedetä tarpeeksi. Esimerkiksi vain joka kolmannesta käytössä olevasta kemikaalista tunnetaan niiden vaikutukset sikiöihin, joka viidennestä vaikutukset hedelmällisyyteen, ja vain joka seitsemännen aineen vaikutus syöpäriskiin tunnetaan.

EU:n komissio onkin arvioinut, että kemikaalidirektiivi tuottaisi nettohyötyä. Kemikaalien testaus toki maksaa, mutta saavutettavien terveyshyötyjen rahallinen arvo on kymmenkertainen kustannuksiin verrattuna.

Jo useita vuosia sitten tutkijat soittivat hälytyskelloja siksi, että miesten sperma on heikentynyt. Onneksemme kuitenkin suomalaismiehillä on spermassaan enemmän eläviä ja terhakkaita siittiöitä kuin useimmilla muilla eurooppalaisuroilla. Mutta silti meilläkin sperma on huonompaa kuin aiemmin. Sitä, mistä kaikesta tämä johtuu, ei vielä tiedetä. Kemikaalidirektiivin paneminen toimeen lisäisi tietoa tästäkin asiasta.

Olisitko sinä valmis maksamaan jotakin terveemmästä spermasta, omasta tai kumppanisi, poikasi tai vävysi? Minä olisin.